Alexandria shipyard. Mattia Insolera/Luzphoto

Mattia Insolera: 6th Continent

Mattia Insolera: Kuudes maanosa – 6th Continent

Teksti: Outi Korhonen

Alexandria shipyard. Mattia Insolera/Luzphoto
Alexandria shipyard. Mattia Insolera/Luzphoto

Valokuvaaja MATTIA INSOLERA (s. 1977) tarkastelee sarjassaan 6th Continent, miten Välimeri on muuttunut Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan yhdistäjästä erottajaksi. Valokuvasarjassa ja niihin liittyvissä teksteissä piirtyvät esiin Välimeren monet kasvot. Ne ovat kertomuksia nykyhetken jännitteistä ja unohtuneesta menneisyydestä.

“Välimeren alue on raja maailman Pohjoisen ja Etelän välillä, Euroopan linnoituksen muuri. Se on uusi rautaesirippu, joka pitää ihmiset omilla puolillaan tavaroiden matkustaessa vapaasti värikkäissä metallilaatikoissa, kelluvien teräskaupunkien päälle pinottuina, merkittyinä koodeilla, joka kertoo niiden taustasta ja kohtalosta ja toimii vapaana kulkulupana.”

Mattia Insolera, The Sixth Continent

Mattia Insoleran teoskokonaisuus 6th Continent (Kuudes maanosa) luo Välimeren alueesta kollaasimaisen muotokuvan, jonka tarinoita voi kukin katsoja rakentaa eri osia yhdistellen. Sarja jakautuu neljään osaan, jotka tekijä on nimennyt otsikoilla Iron (Rauta), Land (Maa), Wood (Puu) ja Stone (Kivi). Iron tarkastelee teollisuuden ja ihmisen suhteita. Land keskittyy siirtolaisuuteen ja elintilan etsimiseen. Wood tarkastelee Välimerellä yhä jäljellä olevia elintapoja, joissa jako tuottajiin, välittäjiin ja käyttäjiin ei ole tiukasti eriytynyt. Huomiota saavat mm. puiset laivat, perinteisiä puuharppuunoita käyttävät miekkakalojen pyydystäjät ja turkkilainen naiskalastajien yhteisö. Stone-osassa ihmisen ja luonnon muokkaamat kivet rakentavat tuhatvuotisia tarinoita muistuttaen luonnonvoimien, uskontojen ja sivilisaatioiden muuntuvista laeista, siirtyvistä rajoista sekä yhteisestä, jaetusta historiasta.

Välimeren teollisuuden äärellä, Iron-osassa, Insolera havainnoi teollisuuden vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Italian saappaan koron sisäsyrjällä, Tarantossa, hän siirtyy sataman rautatehtaan 356 tehtaanpiipulta saastuneen lahden viimeisille simpukkaviljelmille ja edelleen laboratorioon, jossa alueen simpukoiden liialliset dioksiinipitoisuudet todetaan. Sardiniassa Insoleran kamera lähtee seuraamaan 400 irtisanotun kemiantehtaan työläisen oma-aloitteista maanpakoa Asinaran saaren entiseen vankilaan. Vankilassa he järjestävät online-protestina paratiisisaariaiheista tosi-TV-formaattia parodioivan, Laid-off Island -videoblogin. Eri puolilla Välimeren rantoja Insolera valokuvaa konkurssien pysäyttämissä rahtilaivoissa, joissa osa miehistöstä yhä turhaan odottaa maksamattomia palkkojaan. Tarpeettomiksi muuttuvien ihmisten rinnalla Insolera näyttää tehostuvat tietokoneohjatut satamat, joissa konttien kulku Välimeren rahtisatamien välillä hoituu lähes ilman ihmistyövoimaa.

Land-osa kertoo siirtolaisten pyrkimyksistä meren ja piikkilanka-aitojen yli. Valokuvissa näkyvät Lampedusan rannan haaksirikkoutuneiden laivojen röykkiöt, jotka on kasattu toistensa päälle jalkapallokentän ulkopuolelle kohoavaksi laivakaatopaikaksi. Tunisian puolella postimies kerää tavaroita, joita meri palauttaa epäonnisten siirtolaisten mukana mereen huuhtoutuneista kuormista. Ihmismassojen sijaan kuvasarja esittää ilmiön sen jälkien kautta; vaatekasoina ja laivaröykkiöinä. Oma aineistonsa on kuvien yhteyteen liittetty siirtolaisten oikeuksia ajavan kansalaisjärjestön kokoama pdf-tiedosto, johon yli 17 000 siirtolaisen kuolinsyy on koottu luetteloksi vuosilta 1993 – 2012. Tänä vuonna mediasisältöjen keskiössä olleet tapahtumat näyttäytyvät osana jatkumoa, jossa siirtolaishaaksirikkojen tavanomaisuus estää niitä ylittämästä uutiskynnystä. Perille päässeiden tilannetta Insolera kuvaa Maltalla, Italian Crotonen valtavalla pakolaisleirillä, Kreikan Lesboksen saarella ja Patraksessa, jossa afgaanipakolaiset kohtaavat Kreikan äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen kannattajien väkivallan. Välitilan sijoittuu Melilla, Espanjan alaisuuteen kuuluva Afrikan mantereella sijaitseva kaupunki, jota ympäröivä meri on yritetty eristää piikkilangoilla. Vaarallista vesireittiä pitkin rantaan pyrkivät marokkolaislapset herättävät kysymyksen siitä, koskevatko eurooppalaisiin arvoihin kuuluvat lasten oikeudet myös niitä lapsia, jotka yritetään pitää Euroopan rajojen ulkopuolella.

Moninäkökulmainen 6th Continent -sarja on koottu myös kirjaksi. Insoleran tunnistettava valokuvaustyyli, sisällölliset ja visuaaliset kontrastit ja kuvien puolikylläiset, siniharmaan suuntaan taittuvat sävyt värittävät yksittäiset kuvat osaksi kokonaisuutta, jossa jokainen kuva rinnastuu toisiin. Kokonaisuutta rikastavat sitaatit Välimeren alueen asukkailta, filosofeilta, kalastajilta, tutkijoilta, paperittomilta ja kirjailijoilta. Teoskokonaisuus näyttää mitä tapahtuu nyt, mutta se muistuttaa myös ajasta, jolloin Välimeri ei ollut Eurooppaa ympäröivä vallihauta, vaan virtaavien tietojen ja taitojen kulkureitti. Välimeri yhdisti sitä ympäröivät varhaiset sivilisaatiot ja muutti alueelle maailman laidoilta tulleet ihmiset Välimeren, ”Kuudennen maanosan” asukkaiksi. Mitkä Välimeren tarinoista jatkuvat meidän ajastamme eteenpäin?

***
Lisätietoja valokuvaajasta: www.mattiainsolera.net